It's a celebration bitches! Loma, ihana loma.
2,5kk ravintolatyötä Porvoossa takana. Jes, pääsee avautuu! Voin kertoo teille, kaikki innokkaat ravintoloissakävijät, että jos se tarjoilija ei jaksa aina vetää sitä hymyy korviin asti ku on reilut 40 astetta lämmintä, ni antakaapa sille vähän löysää. Jos ootte aikuisia ihmisiä ni jaksatte odottaa vähän aikaa. Ja jos se koko tila on täynnä asiakkaita, ni vähän voi käyttää harkintaa ja päätä siinä miten tilauksensa ja muun hoitaa. Se nopeuttaa sekä tarjoilijoiden työtä, että sitä ruoan saamista pöytään. Ja jos haluutte pikaruokaa, menkä sinne kuuluisaan mäkkäriin. Tosin ite suosittelen hesee mäkin sijaan.
Tuli iteki runnottuu läpi muutamasta kymmenen tunnin työpäivästä tuolla terassilla. Parasta oli aina se, kun asiakas tuli iltapäivällä +40 asteessa tiskille: "Ai HELVETTI et on kuuma!! Pistä iso kylmänhuurteinen äijätuoppi, NYT!" Siin on kiva hymyillä, sanoo "Oho, niinpä onki! En huomannukaan. (Oon ollu vasta kuus tuntii tääl infernossa TÖISSÄ kantamassa muille juotavii ja ruokaa ja ne senku kiskoo paskaa niskaan. Myös paskaa joka ei oo millään tavalla mun syy, most of all.) Ja tässä tuoppinne, 6,85 olkaa hyvä. Kiitos! :::))))" Ja joo, tiedän et se on mun duunia, ja kyl mä nautinki siitä isoks osaks, ei siinä mitään.
Mut kaikille niille jotka on ravintoloissa ja muussa asiakaspalvelussa töissä, koittakaa jaksaa niitä ihmisiä. Koska vaikka me palvellaan ihmisiä työksemme, ei me kuitenkaan voida esimerkiks etukäteen tietää mistä joku tykkää. Tai jos firmalla on jotain tiettyjä toimintatapoja joista pidetään kiinni, ni me luultavasti ei voida niitä Teidän pyynnöstänne muuttaa, Rakas Asiakas. Me ollaan ihmisiä, ihmiset!
Kiitos jokaiselle ymmärtäväiselle ja kärsivälliselle asiakkaalle joka tuli tänä vuonna vastaan, varsinkin kun ruoan saaminen kiireisimpinä päivinä kesti kauan. Jos olis ollu musta kiinni, olisin jaellu ilmasia aterioita niille jotka tokaa kertaa pahoteltaessakin sano tyyliin: "Ei se mitään, mä nään että teillä on kiirettä täällä. Mä oon lomalla ja voin kyllä istuskella, ei hätää". Love. Eikä ollu montaa tällasta kyllä, mut ne muutamat pelasti aina päivän, autto jaksamaan loppuun asti ja sai sen aidonki hymyn mun naamalle.
____________________________________________________________
Nyt onki sitten työpäivät tän vuoden osalta pulkassa. Vajaa kaks viikkoo lähtöön, ja muutto Porvoosta Tuusulaan edessä muutaman päivän päästä. Tavallaan mä odotan lähtöö niin et jalat vipattaa ja sormet naputtaa jännityksestä koko ajan. Tai siis miten nii "tavallaan"? AI HELVETTI MÄ ODOTAN SITÄ.
Kuumat kesäpäivät on Suomessa jo takana, ja pitää käyttää takkii ku menee röökille. Tai siis kun viel kävi röökillä. Päätin nimittäin et kun työt loppuu, ni loppuu röökaaminenki. Tänään day 1.. We'll see, mut yritän ainaki tosissani. Kuitenki ku sitä thai boxingii ja MMA:ta (=Mixed Martial Arts=vapaaottelu) pitäis lähtee harrastaa, ni siel ei tervakeuhkoilla kauaa pärjää. Olin viime kesän kokonaan polttamatta, kävin harrastamassa jujutsuu ja brassijujutsuu ja fiuuuuuuuu vaan, kunto kasvo. Ton kesän jälkeen tuntu et olin parhaassa kunnossa IKINÄ. Nyt oon retkahtanu taas ja polttanu tän vuoden puolella ja varsinki tän kesän aikana nii paljon et hirvittää ajatellakaa. Treenitki jäi tosi vähälle ku meni polvi rikki, treeneissä tietty. Ai että se tulee tuntuu hyvältä ku räkii sitä tervaa pihalle treenien jälkeen <3 Oon tosiaan täysin hurahtanu kamppailulajeihin. Saa nähä jäänkö tonne koulun jälkeen työharjotteluun ja treenaamaan. Jos innostun, ni mikäs vittu siinä, oon jo ilmottautunu poissaolevaks koulusta kevääks :)
Vaikka on paljon mitä tältä reissulta odotan, ni siihen on syy et kirjotin ton "Tavallaan mä odotan lähtöö.."
Tyttö tuli taloon.
Jep. Kaks vuotta opiskeluelämää, ja onhan tässä ollu kaikennäköstä säätöö. Mut tää. Phuuuuuhhh.. En ees tunne sitä vielä kunnolla, tavattiin jestas sentää viime viikolla! En oo ikin uskonu rakkauteen ensi silmäyksellä, mut katotaanpa nyt. Se tietää mun olevan lähössä parin viikon sisään, ja ollaan puhuttu täst tilanteesta. Päädyttiin siihen tän vähäisen kokemuksen perusteella toisistamme, et olis haaskausta ja jäis kalvamaan, jos jättäis tutustumatta nyt sen takii et lähen kohta. Siispä: treffaillaan nyt nää vajaat pari viikkoo ja katotaan millä mielin siinä vaiheessa ollaan. Mul on tosi hyvä fiilis tästä.
Ärsyttävän hyvä. Ahdistaa myös.
Mitä jos tää homma meneeki putkeen, oon ens viikolla umpirakastunu ja sit pitääki jo lähtee pois vähintää noin neljäks kuukaudeks? En myöskään oo ikinä uskonu kaukosuhteisiin.. Täl hetkellä mä toivon vaan et tää pieni, vaaleetukkanen söpöläinen kääntää mun kuvan kaukosuhteista ja ensisilmäyksellä rakastumisesta päälaelleen.
Haha. Äsken ku kirjotin tosta röökistä ni ei tehny yhtää mieli, mut nyt ku kelas tätä, ni tuli mielee et nyt maistuis. En kuitenkaa sorru.
Nyt ku on sit lomalla ni pitäis keksii jotai tekemistä päivisin. Lenkkii tai jotain voi alkaa tekee. Ainoo vaan et mä vihaan juoksemista, mut kai sitä voi vähä juoksennella ennen ku menee potkimaan jengii sinne Phuketii. Voi olla et tulee myös kirjoteltuu tämmösii tarinoita muutama ennen lähtöö, haha. Plus et tilasin muutaman kirjan ja ne on tullu postiin. Lueskellaki vois. Chillauksen ohella mul on ainaki Thaimaassa ja lennoilla luettavaa! Ostin nimittäin Lontoosta pari viikkoo sit muutaman kirjan ja tilasin Amazonilta pari.
Jattttttkuuuuuuuu..
maanantai 30. elokuuta 2010
perjantai 27. elokuuta 2010
Minä & TJ 15, Indonesia / Thaimaa
Jepulis.
Kaks viikkoa jäljellä ennen lähtöö. Porvoo.
Kerronpa vähän itestäni ennen ku lähen syvemmälle:
Muutin 2008, 20-vuotiaana Porvooseen opiskelemaan matkailua. Miks? Mulla ei oo ollu mitään hinkua tai tietoa siitä mitä haluun tehä "isona", oikeestaan ikinä. Matkailussa oli kuitenki semmonen kaiku, että tuolla on porukkaa joka on avointa ja samanhenkistä, ja erilaiset kulttuurit ja pelkkä erilaisuus on aina kiinnostanu mua myös.
Kämppä hoitu paikallisista opiskelija-asunnoista, ja sattupa niin kivasti vielä että yks puolituttu sattu samalle luokalle. En siis ollu täysin tyhjän päällä. Tottakai viikonloput vietin tutussa ja turvallisessa Tuusulassa aluks. Tais olla niin, että en alkuun tehny opiskelun ohella töitä, mut pakkohan siihen oli ruveta. Ensimmäinen vuos ammattikorkeessa kun on aika kosteenpuoleinen, ja bailattava oli!
Anyways, tutustuin uusiin tyyppeihin nopeesti, menin töihin varastolle jossa olin ollu aikasemminki ja elin huoletonta opiskelijaelämää.
Nyt on kaks vuotta takana ja osa koulukavereista, kämppis mukaanlukien, on jo lähteny suorittamaan omaa vaihtoaan ja tiet on eronnu ties miten pitkäks aikaa. MINNE NE KAKS VUOTTA MENI? Aika on lentäny ja musta tuntuu että hitto jos mun elämän parhaat hetket on jääny nyt tohon mun "muistojen seinälle" missä on kuvia ja muistoja näiden kahen riehakkaan ja rakastettavan vuoden ajalta. Tiedän että niitä onnellisia vuosia on vielä edessä, mut tää on ollu kyllä mun tähänastisen elämän kevyesti parasta aikaa. Tyypit täällä on ollu ilosia, positiivisia, avoimia, mukavia, määrätietosia ja oikeestaan kaikenlaisia. Värikäs jengi oli, ja ÄÄNEKÄS. Rakkautta jokaikiselle, teitte mun opiskelun paljon helpommaks.
Nyt riittää lällyily, asiaan siis! Oon lähössä Thaimaahan, Phuketiin vaihtoon kahen viikon kuluttua. Koulu kestää kolmisen kuukautta (27.09-17.12.2010), mutta koska oon totaalisesti koukuttautunu tähän matkailuhommaan Porvooseen tulon myötä, otan alkuun pienet reppureissut Indonesiassa. Lennot lähtee kohti Balia 11.9, mutta perillä oon vasta 13.pvä. Siellä ois tarkotus nähä pari koulukaverii Porvoosta jotka lähti kans Välimerta kauemmas kalaan ja suorittaa vaihtonsa BALILLA, huhhuh. BALILLA, uskomatonta. Nykyään suomalainen voi käydä koulua paratiisissa, miettikääpä nuorukaiset (ja miks ei vanhemmatkin) sitä!
Facebookissa on ryhmä, jossa samalle luokalle mun kanssa Phuketiin tulevat on puhunu vaihdosta, asumisesta, kursseista ja kaikesta mikä asiaan liittyy. Osa tästä porukasta on myös tulossa Balille ennen vaihtoo, ja näitä heppuja olis myös tarkotus tavata siellä ja tehä jotain reissua. Edessä kymmenen päivää maksimoitua relaamista yhellä maailman kauneimmista saarista, uh.
23. päivä joutuu karistamaan Balin hiekat varpaista ja suuntaamaan kohti Thaimaata, yök vai mitä? Lennän Bangkokin kautta ja käväsen muutaman tunnin tutkimusretkellä kaupungissa ennen ku lento Phuketiin lähtee. Phuketista mulla on huone varattuna hostellista viikoks, ja sit ois tarkotus sen koulujengin kanssa käydä katsastamassa vapaat, isommat vuokrakämpät joihin vois majottautuu kuudesta kahteentoista henkee kolmeks kuukaudeks.
Se mitä mä tarkalleen ottaen teen tällä reissulla, ja mistä mä tuun tänne Teille kirjottamaan näyttäis suunnilleen seuraavalta: käyn koulua Prince of Songkla Universityssä, reissailen ku pystyn, harrastan thai-boxingia ja vapaaottelua (ei sitä missä lihaskimput hakkaa toisiaan viitat päällä tuoleilla selkään, vaan se mikä on tän hetken kovin ja aidoin urheilulaji), teen niin paljon extreme-aktiviteetteja kun pystyn ja mihin on varaa, ja tietysti: CHILLAAN.
Tää on mun eka blogi ikinä, ja koitan olla aktiivinen postailija. Toivon todella, että porukka tätä myötä kiinnostuis matkailusta, kulttuureista, opiskelusta ulkomailla, Aasiasta, ja miks ei vapaaottelustakin!
Carpe Diem
Kaks viikkoa jäljellä ennen lähtöö. Porvoo.
Kerronpa vähän itestäni ennen ku lähen syvemmälle:
Muutin 2008, 20-vuotiaana Porvooseen opiskelemaan matkailua. Miks? Mulla ei oo ollu mitään hinkua tai tietoa siitä mitä haluun tehä "isona", oikeestaan ikinä. Matkailussa oli kuitenki semmonen kaiku, että tuolla on porukkaa joka on avointa ja samanhenkistä, ja erilaiset kulttuurit ja pelkkä erilaisuus on aina kiinnostanu mua myös.
Kämppä hoitu paikallisista opiskelija-asunnoista, ja sattupa niin kivasti vielä että yks puolituttu sattu samalle luokalle. En siis ollu täysin tyhjän päällä. Tottakai viikonloput vietin tutussa ja turvallisessa Tuusulassa aluks. Tais olla niin, että en alkuun tehny opiskelun ohella töitä, mut pakkohan siihen oli ruveta. Ensimmäinen vuos ammattikorkeessa kun on aika kosteenpuoleinen, ja bailattava oli!
Anyways, tutustuin uusiin tyyppeihin nopeesti, menin töihin varastolle jossa olin ollu aikasemminki ja elin huoletonta opiskelijaelämää.
Nyt on kaks vuotta takana ja osa koulukavereista, kämppis mukaanlukien, on jo lähteny suorittamaan omaa vaihtoaan ja tiet on eronnu ties miten pitkäks aikaa. MINNE NE KAKS VUOTTA MENI? Aika on lentäny ja musta tuntuu että hitto jos mun elämän parhaat hetket on jääny nyt tohon mun "muistojen seinälle" missä on kuvia ja muistoja näiden kahen riehakkaan ja rakastettavan vuoden ajalta. Tiedän että niitä onnellisia vuosia on vielä edessä, mut tää on ollu kyllä mun tähänastisen elämän kevyesti parasta aikaa. Tyypit täällä on ollu ilosia, positiivisia, avoimia, mukavia, määrätietosia ja oikeestaan kaikenlaisia. Värikäs jengi oli, ja ÄÄNEKÄS. Rakkautta jokaikiselle, teitte mun opiskelun paljon helpommaks.
Nyt riittää lällyily, asiaan siis! Oon lähössä Thaimaahan, Phuketiin vaihtoon kahen viikon kuluttua. Koulu kestää kolmisen kuukautta (27.09-17.12.2010), mutta koska oon totaalisesti koukuttautunu tähän matkailuhommaan Porvooseen tulon myötä, otan alkuun pienet reppureissut Indonesiassa. Lennot lähtee kohti Balia 11.9, mutta perillä oon vasta 13.pvä. Siellä ois tarkotus nähä pari koulukaverii Porvoosta jotka lähti kans Välimerta kauemmas kalaan ja suorittaa vaihtonsa BALILLA, huhhuh. BALILLA, uskomatonta. Nykyään suomalainen voi käydä koulua paratiisissa, miettikääpä nuorukaiset (ja miks ei vanhemmatkin) sitä!
Facebookissa on ryhmä, jossa samalle luokalle mun kanssa Phuketiin tulevat on puhunu vaihdosta, asumisesta, kursseista ja kaikesta mikä asiaan liittyy. Osa tästä porukasta on myös tulossa Balille ennen vaihtoo, ja näitä heppuja olis myös tarkotus tavata siellä ja tehä jotain reissua. Edessä kymmenen päivää maksimoitua relaamista yhellä maailman kauneimmista saarista, uh.
23. päivä joutuu karistamaan Balin hiekat varpaista ja suuntaamaan kohti Thaimaata, yök vai mitä? Lennän Bangkokin kautta ja käväsen muutaman tunnin tutkimusretkellä kaupungissa ennen ku lento Phuketiin lähtee. Phuketista mulla on huone varattuna hostellista viikoks, ja sit ois tarkotus sen koulujengin kanssa käydä katsastamassa vapaat, isommat vuokrakämpät joihin vois majottautuu kuudesta kahteentoista henkee kolmeks kuukaudeks.
Se mitä mä tarkalleen ottaen teen tällä reissulla, ja mistä mä tuun tänne Teille kirjottamaan näyttäis suunnilleen seuraavalta: käyn koulua Prince of Songkla Universityssä, reissailen ku pystyn, harrastan thai-boxingia ja vapaaottelua (ei sitä missä lihaskimput hakkaa toisiaan viitat päällä tuoleilla selkään, vaan se mikä on tän hetken kovin ja aidoin urheilulaji), teen niin paljon extreme-aktiviteetteja kun pystyn ja mihin on varaa, ja tietysti: CHILLAAN.
Tää on mun eka blogi ikinä, ja koitan olla aktiivinen postailija. Toivon todella, että porukka tätä myötä kiinnostuis matkailusta, kulttuureista, opiskelusta ulkomailla, Aasiasta, ja miks ei vapaaottelustakin!
Carpe Diem
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)