It's a celebration bitches! Loma, ihana loma.
2,5kk ravintolatyötä Porvoossa takana. Jes, pääsee avautuu! Voin kertoo teille, kaikki innokkaat ravintoloissakävijät, että jos se tarjoilija ei jaksa aina vetää sitä hymyy korviin asti ku on reilut 40 astetta lämmintä, ni antakaapa sille vähän löysää. Jos ootte aikuisia ihmisiä ni jaksatte odottaa vähän aikaa. Ja jos se koko tila on täynnä asiakkaita, ni vähän voi käyttää harkintaa ja päätä siinä miten tilauksensa ja muun hoitaa. Se nopeuttaa sekä tarjoilijoiden työtä, että sitä ruoan saamista pöytään. Ja jos haluutte pikaruokaa, menkä sinne kuuluisaan mäkkäriin. Tosin ite suosittelen hesee mäkin sijaan.
Tuli iteki runnottuu läpi muutamasta kymmenen tunnin työpäivästä tuolla terassilla. Parasta oli aina se, kun asiakas tuli iltapäivällä +40 asteessa tiskille: "Ai HELVETTI et on kuuma!! Pistä iso kylmänhuurteinen äijätuoppi, NYT!" Siin on kiva hymyillä, sanoo "Oho, niinpä onki! En huomannukaan. (Oon ollu vasta kuus tuntii tääl infernossa TÖISSÄ kantamassa muille juotavii ja ruokaa ja ne senku kiskoo paskaa niskaan. Myös paskaa joka ei oo millään tavalla mun syy, most of all.) Ja tässä tuoppinne, 6,85 olkaa hyvä. Kiitos! :::))))" Ja joo, tiedän et se on mun duunia, ja kyl mä nautinki siitä isoks osaks, ei siinä mitään.
Mut kaikille niille jotka on ravintoloissa ja muussa asiakaspalvelussa töissä, koittakaa jaksaa niitä ihmisiä. Koska vaikka me palvellaan ihmisiä työksemme, ei me kuitenkaan voida esimerkiks etukäteen tietää mistä joku tykkää. Tai jos firmalla on jotain tiettyjä toimintatapoja joista pidetään kiinni, ni me luultavasti ei voida niitä Teidän pyynnöstänne muuttaa, Rakas Asiakas. Me ollaan ihmisiä, ihmiset!
Kiitos jokaiselle ymmärtäväiselle ja kärsivälliselle asiakkaalle joka tuli tänä vuonna vastaan, varsinkin kun ruoan saaminen kiireisimpinä päivinä kesti kauan. Jos olis ollu musta kiinni, olisin jaellu ilmasia aterioita niille jotka tokaa kertaa pahoteltaessakin sano tyyliin: "Ei se mitään, mä nään että teillä on kiirettä täällä. Mä oon lomalla ja voin kyllä istuskella, ei hätää". Love. Eikä ollu montaa tällasta kyllä, mut ne muutamat pelasti aina päivän, autto jaksamaan loppuun asti ja sai sen aidonki hymyn mun naamalle.
____________________________________________________________
Nyt onki sitten työpäivät tän vuoden osalta pulkassa. Vajaa kaks viikkoo lähtöön, ja muutto Porvoosta Tuusulaan edessä muutaman päivän päästä. Tavallaan mä odotan lähtöö niin et jalat vipattaa ja sormet naputtaa jännityksestä koko ajan. Tai siis miten nii "tavallaan"? AI HELVETTI MÄ ODOTAN SITÄ.
Kuumat kesäpäivät on Suomessa jo takana, ja pitää käyttää takkii ku menee röökille. Tai siis kun viel kävi röökillä. Päätin nimittäin et kun työt loppuu, ni loppuu röökaaminenki. Tänään day 1.. We'll see, mut yritän ainaki tosissani. Kuitenki ku sitä thai boxingii ja MMA:ta (=Mixed Martial Arts=vapaaottelu) pitäis lähtee harrastaa, ni siel ei tervakeuhkoilla kauaa pärjää. Olin viime kesän kokonaan polttamatta, kävin harrastamassa jujutsuu ja brassijujutsuu ja fiuuuuuuuu vaan, kunto kasvo. Ton kesän jälkeen tuntu et olin parhaassa kunnossa IKINÄ. Nyt oon retkahtanu taas ja polttanu tän vuoden puolella ja varsinki tän kesän aikana nii paljon et hirvittää ajatellakaa. Treenitki jäi tosi vähälle ku meni polvi rikki, treeneissä tietty. Ai että se tulee tuntuu hyvältä ku räkii sitä tervaa pihalle treenien jälkeen <3 Oon tosiaan täysin hurahtanu kamppailulajeihin. Saa nähä jäänkö tonne koulun jälkeen työharjotteluun ja treenaamaan. Jos innostun, ni mikäs vittu siinä, oon jo ilmottautunu poissaolevaks koulusta kevääks :)
Vaikka on paljon mitä tältä reissulta odotan, ni siihen on syy et kirjotin ton "Tavallaan mä odotan lähtöö.."
Tyttö tuli taloon.
Jep. Kaks vuotta opiskeluelämää, ja onhan tässä ollu kaikennäköstä säätöö. Mut tää. Phuuuuuhhh.. En ees tunne sitä vielä kunnolla, tavattiin jestas sentää viime viikolla! En oo ikin uskonu rakkauteen ensi silmäyksellä, mut katotaanpa nyt. Se tietää mun olevan lähössä parin viikon sisään, ja ollaan puhuttu täst tilanteesta. Päädyttiin siihen tän vähäisen kokemuksen perusteella toisistamme, et olis haaskausta ja jäis kalvamaan, jos jättäis tutustumatta nyt sen takii et lähen kohta. Siispä: treffaillaan nyt nää vajaat pari viikkoo ja katotaan millä mielin siinä vaiheessa ollaan. Mul on tosi hyvä fiilis tästä.
Ärsyttävän hyvä. Ahdistaa myös.
Mitä jos tää homma meneeki putkeen, oon ens viikolla umpirakastunu ja sit pitääki jo lähtee pois vähintää noin neljäks kuukaudeks? En myöskään oo ikinä uskonu kaukosuhteisiin.. Täl hetkellä mä toivon vaan et tää pieni, vaaleetukkanen söpöläinen kääntää mun kuvan kaukosuhteista ja ensisilmäyksellä rakastumisesta päälaelleen.
Haha. Äsken ku kirjotin tosta röökistä ni ei tehny yhtää mieli, mut nyt ku kelas tätä, ni tuli mielee et nyt maistuis. En kuitenkaa sorru.
Nyt ku on sit lomalla ni pitäis keksii jotai tekemistä päivisin. Lenkkii tai jotain voi alkaa tekee. Ainoo vaan et mä vihaan juoksemista, mut kai sitä voi vähä juoksennella ennen ku menee potkimaan jengii sinne Phuketii. Voi olla et tulee myös kirjoteltuu tämmösii tarinoita muutama ennen lähtöö, haha. Plus et tilasin muutaman kirjan ja ne on tullu postiin. Lueskellaki vois. Chillauksen ohella mul on ainaki Thaimaassa ja lennoilla luettavaa! Ostin nimittäin Lontoosta pari viikkoo sit muutaman kirjan ja tilasin Amazonilta pari.
Jattttttkuuuuuuuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti